Yhteinen kirkkoneuvosto
Pöytäkirja 13.06.2024/Pykälä 73

YKN 13.06.2024 § 73  

35/02.00.01/2024  

Valmistelu Hallintojohtaja Sari Mankinen, puh. 0400 156 257

Talouspäällikkö Siv Nyqvist, puh. 0400 476 271

Selostus Seurakunnan ja seurakuntayhtymän toiminnassa ja talouden hoidossa on noudatettava talousarviota ja hyvän talouden hoidon periaatteita. Omaisuutta on hoidettava tuottavasti ja riskit halliten.

Talousarviossa ja siihen liittyvässä toiminta- ja taloussuunnitelmassa hy-väksytään toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kolmeksi vuodeksi. Ta-lousarvio on toiminta- ja taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousar-viovuosi (tilikausi) on kalenterivuosi. Talousarvio sekä toiminta- ja talous-suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset tehtävien hoitamiseen tur-vataan. Tulojen ja menojen on oltava tasapainossa kolmen vuoden suunnittelukauden tai perustellusta syystä tätä pidemmän, kuitenkin enintään viiden vuoden ajanjakson aikana. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä on päätettävä toimenpiteistä, joilla taseen osoittama alijäämä katetaan ottaen huomioon myös talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu yli- tai alijäämä. Talousarvioon otetaan tehtävien hoitamisen ja toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Talousarviossa on osoitettava, miten rahoitustarve katetaan. Määrärahat ja tuloarviot otetaan talousarvioon bruttomääräisinä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa.

Suomen talous nousee taantumasta, mutta julkinen talous pysyy aljjäämäisenä. Velkasuhteen kasvu jatkuu mutta hidastuu, arvioi valtiovarainministeriö 25. huhtikuuta julkaisemassaan ennusteessa.

Kuva viime vuosien talouskehityksestä Suomessa on selvästi synkentynyt uusimpien tilastojen valossa. Taantuma on ollut pidempi ja syvempi kuin aiemmin arvioitiin. Taloustilanne alkaa kuitenkin kohentua kuluvan vuoden aikana, vaikka vuositasolla Suomen talous ei tänä vuonna kasvakaan. Vuonna 2025 Suomen bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan 1,6 prosenttia ja vuonna 2026 1,5 prosenttia.

Seurakuntayhtymän strategia 'yhdessä uudistuen' hyväksyttiin joulukuussa 2021. Tasapainoinen talous on strategiassa yhtenä tärkeänä painopisteenä. Vakaa talous luo edellytykset seurakuntien monipuoliselle toiminnalle sekä yhteisten seurakunnallisten tehtävien hoitamiseen. Kirkon taloudellinen tilanne on muuttunut ja tulee edelleen muuttumaan ja meidän on sopeutettava toimintamme sen mukaiseksi. Yhteistyö seurakuntayhtymän ja sen seurakuntien välillä on tärkeää. Meidän pitää yhdessä toimia ja olla muuntautumiskykyisiä vallitseviin tilanteisiin. Seurakuntien ja seurakuntayhtymän pitää pidättäytyä lisäämästä virkoja ja työsuhteita sekä muita pysyviä menojaan. Eläköitymisen myötä pystymme supistamaan henkilöstökustannuksia. On toki tärkeää, ettei osaaminen katoa eläköitymisen myötä.

Kiinteistötoimen tavoitteena on ollut muuttaa toimintaa entistä asiakasläh-töisemmäksi sekä tehokkaammaksi. Samalla tavoitteena on henkilöstöre-surssien mahdollisimman tarkoituksenmukainen ja tehokas käyttö. Nämä toimenpiteet vaikuttavat positiivisesti talouteen niin että pystymme jatkossakin turvaamaan edellytykset seurakuntien tehtävien hoitamiseen.

Käyttötalouden nettomenokehitys vuodelle 2025 on 9,261 milj. euroa, joka on noin 4 % suurempi kuin vuoden 2024 talousarvio.

 Seurakuntien verotulojen arvioidaan kasvavan hallituksen veroratkaisujen johdosta. Kehystalousarviossa arvioidaan kirkollisverotuloja kertyvän noin 11,4 milj.

 Porvoon seurakuntiin kuuluu 30.4.2024 tilanteen mukaan 33 044 jäsentä. Jäsenmäärä on vähentynyt noin 6 195 jäsenellä vuodesta 2006 (noin 14,3 %). Vuonna 2023 kaupungin väestöstä seurakuntiimme kuului 64,6 % (65,8 % v. 2022). Jäsenmäärän kehitys vaikuttaa kirkollisverotuloihin.

Yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyin joulukuussa 2022 seurakuntayhtymän rahanjakoa ja kustannusrakennetta koskevaan selvityksen, missä yhtenä toimenpide-ehdotuksena oli talousarvion jakosuhteiden muutos. Muutos tapahtuisi seuraavasti: Seurakuntayhtymän käyttötalouden osalta seurakuntien määrärahan osuutta nostetaan ja hallintoviraston määrärahan osuutta lasketaan jaettavana olevasta kehyksestä 1.0 prosenttiyksiköllä vuodessa vuosina 2024-2027. Vertailukohtana pidetään vuoden 2021 tilinpäätösasiakirjan mukaisia osuuksia. Seurakuntien keskinäiset jakoperusteet säilyvät perussäännön mukaisina. Tähän päätökseen tehtiin muutos, joka hyväksyttiin yhteisen kirkkovaltuuston kokouksessa 12.10.2023 § 32. Muutos: Vertailukohtana pidetään vuoden 2021 talousarviokirjan mukaisia osuuksia.

Vuoden 2025 kehyksessä seurakuntien määräraha on 55,16 % ja yhtymän on 44,84 %

Liitteenä kehystalousarvio (tuloslaskelma) ja seurakuntien sekä seurakuntayhtymän toimintakatteet. Liitteenä myös Ohjeet talousarvion laatimiseksi 2025.

Vuoden 2024-2032 investointisuunnitelmassa vuoden 2025 investointien yhteissumma on noin 2 milj. euroa ja vuosien 2026-2027 investointien yhteissumma on 1,1 milj. euroa.

 Vuoden 2024 kehystalousarvio sisältää seuraavat luvut:

 Toimintatuotot  0,850 milj. euroa

 Toimintakulut  10,111milj. euroa

 Toimintakate  9,261 milj. euroa

 Kirkollisverotulot  11,400 milj. euroa

 Valtion rahoitus  1,0 milj. euroa

 Verotuskulut   0,145 milj. euroa

 Keskusrahastomaksut  0,965 milj. euroa

 Vuosikate   2,029 milj. euroa

 Poistot ja poistoero  2,000 milj. euroa

 Tilikauden ylijäämä  0,029 milj. euroa

Esittelijä Hallintojohtaja:

Päätösesitys Yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyy vuoden 2025 kehysbudjetin ja laadintaohjeet sekä antaa ne talousarvion valmistelijoille vuoden 2025 talousarvion laatimisen pohjaksi.

Päätös Yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyi vuoden 2025 kehysbudjetin ja laadintaohjeet sekä antaa ne talousarvion valmistelijoille vuoden 2025 talousarvion laatimisen pohjaksi.